Setelinleikkaus




Sodan jälkeen Suomessa toteutettiin setelinleikkaus, joka tarkoitti valtion kansalaisiltaan ottamaa pakkolainaa. Sodan alkuvaiheessa setelien määrä oli lähes kaksinkertaistunut. Kun meritiet katkesivat, ulkomaankauppa vaikeutui ja valtio menetti huomattavat tullitulot, jotka olivat tuolloin sen suurimmat tulonlähteet. Tämän lisäksi myös sotaponnistukset kasvattivat valtion menoja huomattavasti.

Sodan päätyttyä syksyllä 1944 tilanne ei helpottunut euroopan suursodan takia. Suomessa elettiin pahinta pula-aikaa; rauhan tulo lisäsi inflaation vauhtia hintojen ja palkkojen kasvaessa. Tilanteen hillitsemiseksi Paasikiven hallitus teki päätöksen setelinleikkauksesta. Lakialoite annettiin eduskunnalle marraskuun 1945 lopulla ja se vahvistettiin vielä ennen vuoden loppua.

Uudenvuodenpäivä 1946 nimettiin S-päiväksi, jolloin setelit leikattiin kahtia. Leikattaviin seteleihin kuuluivat 100, 500 ja 5000 markan setelit. Leikattujen seteleiden vasemmat puoliskot kelpasivat maksuvälineinä 16.2. asti ja ne oli vaihdettava uudenlaisiin seteleihin kuun loppuun mennessä. Oikeat puoliskot luovutettiin 16.2. mennessä valtion tilille. Näistä puoliskoista rahalaitokset antoivat vastineeksi kuitin, joka oli todisteena luovuttajan pakkolainasaatavasta valtiolta. Setelinleikkauksen tuotto oli 3,15 miljardia markkaa, eli arvioitua tuottoa pienempi, eikä sen vaikutus inflaation hillitsemiseksi ollut kovin suuri.




Takaisin sivulle Sodat ja jälleenrakennus