Tammikuun lopussa 1465 piispojen vallankumous pakotti Kaarlen luopumaan kruunusta ja hänet karkotettiin
Suomeen. Kaarle sai Raaseporin tukikohdakseen sekä Satakunnan ja Korsholman läänit. Eerik
Akselinpoika sai Turun ja solmi uudet suhteet Kaarleen. Vuonna 1467 Eerik Akselinpoika otti haltuunsa Tukholman ja sai
valtionhoitajan nimityksen.
Kaarle nousi kolmannen kerran Ruotsin valtaistuimelle marraskuussa 1467. Hän kuoli Tukholmassa 15.5.1470. Ennen kuolemaansa Kaarle määräsi perheensä holhoojaksi ja valtakunnan päämieheksi sisarenpoikansa Sten Sturen, josta tuli vuonna 1470 valtionhoitaja. |
![]() Sten Sture vanhempi, tuntemattoman taiteilijan maalaus. (lähde: wikipedia) |
1470-luvulla tilanne itärajalla alkoi käydä levottomaksi Moskovan ekspansion takia. Novgorod menetti vuonna 1477 itsenäisyytensä Moskovan suuriruhtinaalle Iivana III:lle. Välirauha oli uudistettu vuonna 1473, mutta vain vuodeksi. Tämän takia Eerik Akselinpoika alkoi lujittaa itärajan puolustusta. Viipurin ympärille rakennettiin ensimmäisenä muurit vuonna 1475. Samana vuonna Savolaisten uudisasukkaiden turvaksi aloitettiin Kyrönsalmessa olevaan saareen rakentaa linnoitusta, joka saatiin melkein valmiiksi 1480-luvun alkupuolella ja nimettiin Olavinlinnaksi. Talvella 1476 Novgorodissa uudistettiin välirauha suuriruhtinaan ja Sten Sturen lähettilään kanssa. Siitä huolimatta karjalaiset tekivät vuonna 1479 hävitysretken Pohjois-Pohjanmaalle. Eerik Akselinpoika hyökkäsi vuonna 1480 Novgorodiin, mutta menestystä ei tullut. Hän kuoli Viipurissa maaliskuussa 1481. |
![]() Olavinlinna. (lähde: Etelä- Savon museot, www-julkaisu) |
Ensimmäiset hyökkäykset alkoivat kesällä 1495. Viipurin piiritys alkoi syyskuussa ja Venäläiset aloittivat 30. marraskuuta rynnäkön. Kansa kertoi 1500-luvulla Viipurin pamauksesta, joka pysäytti suuriruhtinaan joukot. Venäläiset eivät uusineet rynnäkköään ja poistuivat joulukuun alussa Viipurista. Sota ei kuitenkaan loppunut vaan jatkui vielä talvella 1496. Venäläiset tekivät retkiä Pohjois-Pohjanmaalle, Karjalaan, Savoon ja Hämeeseen. Sten Sture saapui sotajoukkoineen Suomeen vuonna1495, mutta sillä ei ollut puolustuksellista merkitystä. Knut Posse ja Svante Niilonpoika Sture valtasivat Ivangorodin linnan elokuussa 1496, mutta linnaa ei kuitenkaan miehitetty pysyvästi. Välirauha solmittiin 3.3.1497. |
![]() Viipurinlinna, 1840. (lähde: wikipedia) |
Kustaa Eerikinpoika aloitti Kristiania vastaan kapinaliikkeen, jossa Suomi oli Tanskan kanssa rintamassa Ruotsia vastaan. Kustaa Vaasa sai rinnalleen Lyypekin ja sen laivaston. Kustaa Vaasasta tuli kuningas 6.6.1523. Tukholma antautui hänelle pari viikkoa myöhemmin, ja tanskalaiset poistuivat Ruotsista. Kustaa Vaasa lähetti syksyllä 1523 armeijan valtaamaan Suomea Severin Norbyltä. Viimeisenä antautui Viipurin linna 10. lokakuuta. |
![]() Kustaa Vaasa. (lähde: wikipedia) |