Vuonna 1654 Ruotsin valtaistuimelle nousi Kaarle X Kustaa. Hän aloitti sodan Pommerissa vuonna 1656 miehittämällä Varsovan ja piirittämällä Krakovan. Kaarle X Kustaa veti joukkonsa Varsovan kautta Länsi-Preussiin ja liittoutui Brandenburgin vaaliruhtinaan kanssa, jolloin yhdistynyt armeija löi puolalaisarmeijan Varsovassa. Sota johti Ruotsin sotaan myös Venäjän kanssa. Tsaari Aleksein tavoite oli Kaakkois-Suomen ja Inkerin valtaaminen. Hyökkäykset alkoivat kesäkuussa 1656 Inkerissä Pähkinälinnan piirityksellä. Toinen venäläisosasto tunkeutui Käkisalmen läänin pohjoisosaan. Laatokan rannikko joutui venäläisten haltuun, mutta Käkisalmen linnan valtaus epäonnistui. Vuonna 1657 solmittiin aselepo ja 1658 Vallisaaren välirauha. |
![]() Kaarle X Kustaa. |
Sota Ruotsia vastaan alkoi 12.2.1700 kun August II Väkevä hyökkäsi Ruotsin Liivinmaalle.
Suomessa annettiin liikekannallepanomääräys ja joukot etenivät Riikaa kohti. Kaarle XII:n tavoite oli
lyödä viholliset maihinnousulla. Ruotsin avuksi tulivat Englannin ja Hollannin merivoimat ja Tanskan laivasto
saarrettiin Kööpenhaminaan. Ranskan, Englannin ja Hollannin välityksellä solmittiin elokuussa 1700
Traventhalin sopimus.
Venäjän tsaari Pietari hyökkäsi syyskuussa 1700 Inkerinmaan kautta Narvaan, jossa venäläiset kokivat tappion 20.11.1700. Vuonna 1703 Pietari aloitti Pietarin-kaupungin perustamisen Nevajoen suulle. Suomen yritys vallata Pietari epäonnistui. Ratkaisutaistelu käytiin Pultavassa kesäkuun lopulla 1709. Venäläiset löivät ruotsalaiset, ja pari päivää myöhemmin joukot antautuivat. |
![]() Kaarle XII (lähde: wikipedia). |
Ruotsi menetti Pohjan sodassa suurvalta-asemansa ja suhde Venäjään määräsi Ruotsin ulkopolitiikan. Fredrik I:n ja Ulriika Eleonooran liitto oli lapseton, joten vaadittiin Karl Fredrikiä kruununperijäksi. Kansliapresidentti Arvid Hornin ryhmä halusi pysyä hallitusmuodossa, torjua kuninkaanvallan laajentumisen ja pysyä hyvissä suhteissa ulkovaltojen kanssa. Horn liitti Ruotsin vuonna 1726 Hannoverin liittoon, joka oli Englannin ja Ranskan solmima liitto Venäjää ja Itävaltaa vastaan. Vuonna 1733 syttyi Puolan perimyssota. Englanti erosi Hannoverin liitosta ja uhkasi liittyä Venäjän puolelle. Ranska yllytti Ruotsia Venäjää vastaan ja vuonna 1735 Ruotsi liittoutui Ranskan kanssa. Hornin vastainen oppositio halusi lopettaa sitoutumisen Venäjään sekä Englannin ylivallan kaupassa ja liittoutua Ranskan kanssa. Oppositio sai enemmistön aatelissa ja vuoden 1738 valtiopäivillä myös porvaristossa. Hornin kukistuminen ja vuosien 1738-39 valtiopäivät aiheuttivat uudet hallitsevat puolueet, hatut ja myssyt. Hatut halusivat tukeutua Ranskaan, myssyt Venäjään, Englantiin ja Preussiin. Hattuja tukivat aatelisto ja varakas porvaristo. |
![]() Arvid Horn, Lorens Paschin maalaus (lähde: wikipedia). |
Kustaa III:n vallankaappaus vaikutti Suomessa syntyneisiin talonpoikaislevottomuuksiin. Levottomuudet alkoivat Elimäeltä ja levisivät Nastolaan ja Pohjois-Karjalaan. Levottomuudet kukistettiin armeijan avulla ja ankarilla tuomioilla. Johtajat saivat raipparangaistuksia tai he joutuivat vankeuteen. Vallankaappauksen jälkeen Kustaa III aloitti uudistukset, joista osa kohdistui yhteiskuntaan, lainkäyttöön ja kansalaisvapauteen. Uudistuksissa pyrittiin kuolemanrangaistuksien vähentämiseen muuttamalla ne vankeudeksi ja pakkotyöksi. Myös kotietsinnät kiellettiin. Suomea uudistukset koskivat mm. siltä osin, että läänit jaettiin useampiin lääneihin ja Vaasan hovioikeus perustettiin. Lisäksi perustettiin uusia kaupunkeja ja aloitettiin tienrakennusohjelma. Kustaa III kutsui säädyt koolle vuonna 1778, koska hänen puolisonsa prinsessa Magdaleena oli raskaana. Kustaa III toivoi, että säädyt tunnustaisivat tulevalle lapselle kruununperimysoikeuden. Vaikka vuosien 1778-79 valtiopäivistä tulikin Kustaa III:n voitto, samalla alkoi syntyä oppositio kuningasta vastaan. Vuonna 1784 Venäjä ja Tanska solmivat uudelleen liiton Ruotsia vastaan. Suomessakin kiersi huhu, jonka mukaan Kustaa III aikoi vaihtaa Suomen Norjaan. Kustaa III kutsui valtiopäivät uudelleen koolle alkukesästä 1786, mutta ne tuottivat pettymyksen. |
![]() Kustaa III (lähde: Hämeen Wanhan Linnan Kilta ry). |